/f/58219/4426x2719/e301bc919c/historia-2.jpg)
Idea Polyteknikkojen Raittiusseuran perustamiseen lähti tarpeesta saada lisää TKY:n saunavuoroja. Tuotantotalouden Kilta Prodekolla Prodekolla oli nimittäin ollut siihen asti pienenä yhdistyksenä ainoastaan yksi viikoittainen saunavuoro, joten syksyllä -68 heräsi ajatus perustaa uusi vapaa yhdistys, jollainen tarvittiin vuorojen hankkimiseksi. Tuo ajatus konkretisoitua keväällä 1969, kun neljä perustajajäsentä, Heikki Lehmus, Hannes Kulvik, Petteri Wallden sekä Heikki Kovanen päättivät perustaa tuohon tarkoitukseen raittiusseuran kunnostaessaan yhteistä purjevenettään. Kuinka ollakaan, perustajat löysivät tarkoitukseen sopivan yhdistyksen, Polyteknikkojen Raittiusseuran, jonka toiminta oli kertaalleen jo lakkautettu aiemmin 1900-luvulla. Ilmeisesti perinteinen raittiustoiminta ja alkoholista kieltäytyminen eivät olleet keränneet suurta suosiota, sillä alkuperäisen raittiusseuran toiminta oli hiipunut. Yhdistys päätettiinkin herättää henkiin ja ensimmäinen kokous pidettiin pian tämän jälkeen solussa Jämeräntaival 1:ssä. Yhdistyksille asetettujen vaatimusten mukaisesti ensimmäisessä kokouksessa valittiin muun muassa uusi johtokunta, ja kaikille jäsenille keksittiin huumorimielessä raittiustyöhön sopivat virkanimikkeet.
Perustamisen jälkeen Polyteknikkojen Raittiusseuran toiminta vakiintui 70-luvulla. Esimerkiksi PoRa-paidat, Vesiviikko sekä monet toimihenkilövirat ovat kaikki peruja tuolta vuosikymmeneltä. Samalla PoRa kehitti suhdettaan niin Prodekoon, raittiustoimintaan kuin yhteiskunnallisiin toimijoihin. Vuosikymmenen alussa PoRan organisaatio kehittyi pitkälti hyväksi havaittuun muotoonsa, joka on pysynyt ajan saatossa lähes muuttumattomana. Kun tarkastellaan 70-luvun alun johtokuntien kokoonpanoa, voidaan todeta puheenjohtajan ja rahastonhoitajan ohella PoRalle ominaisten kirjastonhoitajan, pääideologin ja tolkkumestarin virkojen löytyvän näinkin kaukaa historiasta, unohtamatta tietenkään kirjastonhoitajan hoitajan vastuullista virkaa. Kyseinen virka on mitä ilmeisimmin peräisin vuoden ‘72 onnettomasta tapahtumasta, jossa PoRan koko kirjasto, eli Wiinan kauhistus, hukkui saunaillan päätteeksi. Monien PoRan johtokunta- ja toimihenkilövirkojen lisäksi 70-luvulta on peräisin seuran yhä voimassa olevat säännöt, josta löytyy kirjatuksi muun muassa PoRan viralliset kielet suomi ja hollanti sekä kokousten nimittäminen Kinkereiksi. 70-luvulla PoRalle on myös myönnetty raittiustukea Espoon kaupungin toimesta. PoRa edisti näkyvästi omaa aatettaan 70-luvun aikana. Ensimmäinen PoRa-paita, valkoinen sinisellä tekstillä, näki päivänvalon arviolta jo ennen vuosikymmenen puoliväliä. Samalle ajanjaksolle ajoittuu lisäksi ihka ensimmäinen Vesiviikko. Heti alusta lähtien Otonpäivästä Yrjönpäivään (17.4 - 23.4) vietetty raittiusriitti oli muistikuvien perusteella PoRan oma keksintö ja sitä vietettiinkin asiaan kuuluvalla pieteetillä. Vesiviikkoon kuului muun muassa näkyvä veden ja vichyn nauttiminen Dipolin ja Bottan juhlissa. Vaikka PoRalaiset viettivät siis lähtökohtaisesti aivan oikeaa Vesiviikkoa, oli kuitenkin täydellisen raittiuden sijaan tärkeintä mahdollisimman näkyvä toiminta sekä huomion herättäminen PoRaa kohtaan. Vesiviikon päättymistä puolestaan juhlittiin Yrjönpäivänä, jota myös pikkuwapuksi kutsuttiin, asiaankuuluvin menoin Bottalla.
60- ja 70-lukujen luotua perusteet PoRan toiminnalle oli 80-luvulla aika suunnata katseet hieman laajemmalle. 80-luku muistetaankin erityisesti PoRan kansainvälisenä vuosikymmenenä, sillä raittiusseura järjesti sekä Tour de Vin -excursion Ranskaan ‘83 sekä Itävaltaan ja Unkariin suuntautuneen Korkkiruuviexcursion ‘88. Alkupamaus kansainvälisille suhteille saatiin kuitenkin jo vuonna 1981 PoRa vs. Kiina koripallo-ottelussa Prodekon Kaakkois-Aasian excursiolla. Ulkomaan excursioiden lisäksi kotimaassakin riitti toimintaa, joka oli lähtökohtaisesti kaikille avointa. Vaikka PoRan tapahtumien aktiivinen osallistujakunta koostuikin pääasiassa tuotantotalouden opiskelijoista, oli toiminnassa mukana esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoita. Koska Prodekon vuosikurssit olivat tässä vaiheessa ainoastaan noin kahdenkymmenen hengen kokoisia, tekemistä ja toimarivirkoja riitti kaikille halukkaille. 80-luvun aikana vettä paitsi juotiin, myös lahjoitettiin. Ilahduttavaa oli, että PoRa osallistui muun muassa UNICEFin Janopäiväkeräykseen. Kyseessä oli Suomen raittiusseurojen pääjärjestön ideasta lähtenyt tempaus, johon PoRa halusi luonnollisesti ottaa osaa. Salaisena aseena PoRalla oli kauppatorille viety “PoRa-kaivo”, josta pumpattua vettä myytiin ohikulkijoille hyvällä menestyksellä, sillä rahaa kerättiin muistikuvien mukaan enemmän kuin muut seurat yhteensä. Vesi ja erityisesti Vesiviikko olivat 80-luvulla varsin suuressa osassa Prodekon fuksikasvatusta, sillä vuosikymmenen aikana Vesiviikon suoritus oli keskeinen osa teekkariksi valmistumista. Aatteellista toimintaa helpotti hyvät suhteet Espoon kaupunkiin, josta saatiin raittiustuen lisäksi esimerkkiski joulukortti vuonna ‘88.
90-luku muistetaan muun muassa viimeisenä vuosikymmenenä, kun Espoon kaupunki maksoi vielä Raittiusseuralle tukea arvokkaan toiminnan edistämiseen. Vuosikertomusten mukaan laman aikaan jo kerran katkolla ollut tuki maksettiin viimeisen kerran vuonna 1998. Liekö juuri tuen ansiota, mutta erityisesti 90-luvun loppu tunnetaan lisäksi kahdesta akateemisen kyykän maailmanmestaruudesta vuosina 1997 ja 1999 sekä PoRan ensimmäisen nettisivun perustamisesta ‘97. Sattumaa tai ei, on tämä massiivinen digiloikka näkynyt seuraavina vuosina PoRan arkiston vahvana “digitalisoitumisena”. Aatteen osalta vichy oli vahvasti läsnä jo 90-luvulla. Pieniä muutoksiakin oli havaittavissa, sillä 1998 vichysponsori vaihtui Hartwallista Olviin, sillä ainakin kyseisen vuoden toimintakertomuksen perusteella Hartwallista oli jäänyt “vahva oluen maku suuhun”. Urheilupuolen merkittäviä uutuuksia olivat kyykkä ja pöytälätkä. Akateemisen Kyykän MM-kisoihin osallistuttiin muistikuvien mukaan ensimmäistä kertaa 90-luvun puolivälissä, mahdollisesti Tamperelaisten haastamana. Kuten todettua, menestys oli heti alussa huimaa, ja vuosittainen kyykkäperinne on sittemmin jatkunut vahvana läpi vuosikymmenten.
2000-luvun voidaan todeta olleen Raittiusseuralle vichyn ja urheilun kulta-aikaa. PoRan ja Olvin yhteistyö kukoisti, mikä ilmeni lukuisina vichyyn liittyvinä tempauksina, ja 90-luvun lopun urheilumenestys jatkui muun muassa Kyykän puolella. Vaikka erään kärjistyksen mukaan “PoRa oli hiljalleen lipsumassa kohti urheiluseuraa”, kuului 2000-luvulle myös läheisempää tuttavuutta vihollisen kanssa, mistä esimerkkinä on 2007 järjestetty raittiusristeily Tukholmaan, jonka brutaaliin konseptiin kuului puolikkaan risteilyn viettäminen vichyn voimalla. Toiminta muistutti monilta osin tämänhetkistä menoa ja tutuksi tullutta kaavaa noudattivat esimerkiksi Kinkerien ohjelma ja PoRan paitajulkistus. Vichyn vaikutukset näkyivät myös erilaisten haasteiden muodossa. Vuosituhannen aikana ohjelmassa olivat esimerkiksi 3000-metrin vesiesteet, TKY:n ja KY:n välisen köydenvedon yhteydessä järjestetty vichyhaaste sekä vichykimble. Tempausten ohella ehdittiin kuitenkin myös juhlia ja PoRa 40 -juhlavuotta vietettiin Smökissä 26.4.2009 lastenkutsuteemalla. Pääjuhlan lisäksi juhlamenoihin kuului kolme jatkoerää, joista viimeinen eli Prodekon Wappusitsit hyödynsi tehokkaasti alajärjestön ohjelman tarjoamia synergiaetuja. 2000-luvun yhtenä merkittävimpänä tapahtumana voidaan pitää PoRan varaston hankintaa, mikä osaltaan mahdollistaa nykymuotoisen toiminnan. Urheiluvarusteiden säilytyksen verukkeella hankitusta varastosta on sittemmin muodostunut tärkeä paikka niin varastoinnin kuin vapaamuotoisen oleskelun ja vichyn nauttimisen kannalta. Varaston myötä PoRan kirjasto on saanut arvoisensa sijainnin ja moni sisustuselementiksi hankittu tai saatu artikkeli heijastelee PoRan vaiherikasta historiaa.
Perinteiset tapahtumat, kuten Vesiviikko ja Kinkerit muodostavat edelleen PoRan toiminnan vankan perustan, mutta 2010-luku on tuonut mukanaan uusia mausteita. Erityisesti uudistukset ovat näkyneet PoRan tiedotuksessa. Raittiusseura pyrkii olemaan edelleen läsnä siellä missä vihollinenkin, joten kuluvan vuosikymmenen aikana on sosiaalisen median kanavista otettu haltuun Facebook, Twitter ja Instagram. Samalla lanseerattiin Prodekon viikkotiedotteen pohjalta humoristisempaa lähestymistapaa soveltava PoRan kuukautistiedote, joka on perustamisensa jälkeen ilmestynyt aina säännöllisen epäsäännöllisesti. Raittusseuran viestintäuudistus ei ole kuitenkaan rajoittunut ainoastaan digitaaliseen sisältöön, vaan vuodesta 2010 lähtien PoRa-paidat ovat saaneet rinnuksiinsa seuran toiminnasta viestivän sloganin. Perinteisten tapahtumien lisäksi vuosikymmenen aikana on ehditty järjestää joukko aivan uusia kuplivia tapahtumia. PoRa 50 juhlavuoden lisäksi esiin nousee luonnollisesti PoRan puolipyöreät 2014, kun PoRan 45-vuotista taivalta juhlittiin Smökissä aurinkoisessa säässä. Samalla vuosittainen tapahtumakalenteri on saanut muutaman lisäyksen, kun Otatarhan ajojen vichynraikas aika-ajo sekä alajärjestöltä peritty Karvanoppa ovat nousseet PoRan tapathumatarjontaan. Raittiusaatteen saralla kuluva vuosikymmen on ollut vahvaa vaikuttamisen aikaa. Vuosikymmenen alussa Vichyyn päästiin tutustumaan aivan kirjaimellisesti, kun oma-aloitteinen joukko raittiustaistelijoita suuntasi Ranskaan vuonna 2011. Aktiivisen aatteellisen toiminnan näkyvimpiä esimerkkejä ovat tietysti PoRan iskut Otaniemen Robert’s Coffee -kahvilaan sekä Alkoon. Toisenlaista alkoholipoliittista aktiivisuutta edustavat puolestaan muun muassa pilke silmäkulmassa järjestetyt raittiusmielenosoitukset. Vichysponsoriksi on erilaisten vaiheiden jälkeen vakiintunut viime vuosina Värska, jonka mineraalipitoiset tuotteet ovat löytäneet tiensä poralaisten sydämiin. Vuosikymmenen vaihteessa pilotoiduista turnausmatkoista on tullut erottamaton osa Raittiusseuran kesää. Systeemiksi on vakiintunut vierailu kosteisiin suopotkupallon MM-kisoihin parittomina vuosina sekä vaihtuvasisältöinen pelimatka parillisina vuosina, viimeisimpänä 2018 suosählyn SM-kisoihin. Talvisena vastakohtana ovat toimineet vaihtuviin kotimaan kohteisiin suuntautuneet PoRan laskettelureissut sekä tietysti Kyykän MM-kilpailut, joista irtosi keväällä 2019 hopeiset mitalit yleisestä sarjasta.